Tänään, kun vettä sataa kaatamalla ja ihan koko ajan, on hyvä vilkaista taaksepäin mennyttä kesää ja vähän kevättäkin.

 

Talvella sitä mukaa, kun näyttelyiden tuomaritiedot alkavat tipahdella Kennelliiton listalle, suunnittelen kevään ja kesän näyttelyitä ja mietin, kenet koirat minnekin voisin ilmoittaa. Tottakai sitä mielessään tekee myös ”toivomuslistaa” siitä, mitä haluaisi saavuttaa. Näyttelyissä käyminen ei ole ihan ilmaista tänä päivänä, joten olen aikalailla luopunut sellaisista näyttelyreissuista, että ilmoittelisin esimerkiksi Bellaa valioluokkaan vaan huvin vuoksi. Ei vain ole rahaa sellaiseen, niin kivaa kuin se olisikin.

Ja sellainen juttu, että mitään ei lähdetä silleen varmalla hakemaan. Jokainen kerta ja tuomari on omanlaisensa ja sieltä kehästä voi tulla mitä tahansa. Kun ei liikaa odota, ei myöskään liikaa pety, ja sillä tämä homma pysyy kivana, kun ei ota liian vakavasti! Ja juu, mua jännittää edelleen joka kerta kun olen menossa kehään. Oon ajatellut sen niin, että se kuuluu vähän asiaan. Jos lakkaan jännittämästä niin se on merkki siitä, että en enää välitä. Ja silloin on sama jäädä kotiin.

Tälle kesälle oli viisi isompaa toivetta, jotka koskivat Zipeä, Milliä, Sirkkaa, Maijaa ja Fannia. Laitan tähän alle koirittain, mitä toivoin ja miten meni.

 

Toivoin niin kovasti, että Zipe saisi Ruotsista sertin ja cacibin ja saisin sen näin ollen kansainväliseksi, Ruotsin ja Pohjoismaiseksi muotovalioksi. Halusin nämä tietysti itseni takia, mutta myös Jennylle. Ehdimme käydä Ruotsissa kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa kolmen kesän aikana ja Jällivaarassa 30.6 Nils-Arne Törnlövin kehässä sitten tärppäsi. Ruotsin ja Pohjoismaiden valioarvot Zipelle on jo vahvistettu, C.I.B odotuttaa vielä itseään.

Kun näin talvella, että Anna Törnlöv ottaa göötit Tromssassa, piti heti kysyä Millin kotoa, että miten olisi, saisinko vielä käyttää Milliä kerran Norjassa. Kahdesti on meinaan käyty. Ajattelin, että nyt on niin tuhannen taalan paikka yrittää sitä viimeistä cacibia, että tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä. Törnlöv on tykännyt Millistä ennenkin. Ja tykkäsi edelleen. Milli sai 18.6 Tromssasta sertin ja cacibin ja siitä tuli Norjan ja Pohjoismaiden valio ja C.I.B-hakemuskin saatiin tehdä.

Sirkkaa ajattelin käyttää näyttelyissä niin, että yrttäisimme saada kesän aikana sertit kasaan ja Sirkasta valion. Ajattelin, että on kivaa, kun on kotona koira, jonka kanssa voi käydä näyttelyissä ja on jotain odotettavaa. Sirkka täräytti heti huhtikuussa peräkkäisinä viikonloppuina Pellossa ja Kiuruvedellä, joissa se oli ROP ja VSP ja sai sertit. Sitten mentiin ”erittäin hyvää” tahtia muutama näyttely, kunnes Kuusamossa 11.6 Sirkka sai sen kolmannen sertinsä ja valioitui. Bonuksena Sirkka sai myös yhden cacibin, Rovaniemeltä juhannuksena. Tämä oli sellaista ylimääräistä, mitä ei ollut ollenkaan toiveissa, eikä suunnitelmissa ole ollut missään vaiheessa alkaa cacibeja Sirkalle metsästämään.

Maijan kohdalla toive oli, että se pysyisi terveenä ja että se saisi SA:n niistä näyttelyistä, joissa sen esitän. Mehän käymme vain sellaisissa näyttelyissä, joissa yli 10-vuotiaat veteraanit saavat osallistua ilmaiseksi. Maija on saanut tänä kesänä joka kerta SA:n ja ollut ROP-veteraani. Toki ainoana veteraanina. Bonuksena Maija on ollut kerran BIS2-veteraani ja kolme kertaa BIS4-veteraani, mikä on ollut yli kaikkien odotusten.

Fannin kanssa ajattelin, että käydään parissa näyttelyssä ja katsotaan, millaisia arvosteluja se saa. Ajattelin, että olisi hyvä, jos se saisi yhden sertin. Se yksi serti saatiin 7.5 Raahesta ja bonussertit Oulusta 15.7 ja 16.7. Tuplabonuksena vielä yksi cacib, Oulusta sekin. Fanni täyttää vasta maaliskuussa kaksi vuotta, joten viimeistä sertiä yritämme sitten sen jälkeen. Ehkä käydään jossain sitä ennen vähän muistelemassa kehäkäytöstä.

Lisäksi toivoin, että saisin esittää kasvattajaryhmän kerran tai kaksi ja että näillä kerroilla saataisiin KP. Kompiaiset ovat esittäytyneet ryhmänä yhdeksän kertaa ja vain yhden kerran on KP jäänyt saamatta. Yhdistelmiä on ollut 2-4. Superjättibonuksena kerran oltiin BIS3-ryhmä!

 

Voiko enempää toivoa? Ei kyllä voi :)

 

No, oli mulla kyllä sitten niitä sellaisia salaisia pieniä toiveita muutama. Sellaisia, joita ei edes oikeasti uskallettu ajatella ennen kuin ne tapahtuivat.

Mielessä kävi, että olisi Dodiin vuoro saada jostain cacib. Ninnihän sitten lähtikin reissuun ja tuomisina oli kaksi cacibia, Liettuan valioarvo ja Balttian voittajatitteli. Ja mikä huipuinta, Dodii oli erkkarissa PU4!

Eevokkien kohdalla ajattelin, että olisi kiva, jos Tuisku, Konsta, Messi ja Ilo saisivat sertit kasaan. Silleen, että kun täyttävät sen kaksi vuotta elokuussa, niin voisivat sitten valioitua omaan tahtiinsa. Kesän aikana Tuisku ja Konsta saivat kaksi sertiä kumpikin ennen synttäreitä, Konsta lisäksi kaksi cacibia. Messi ja Ilo saivat kummatkin sertin ja niillä ne olivat jo kolmannet ennen 2-vuotissynttäreitä. Ja kyllä, Konsta valioitui viikko synttäreiden jälkeen, Messi ja Ilo sitten kahden viikon kuluttua samassa näyttelyssä. Tuisku odottaa vuoroaan :). Aikalailla nappiin sanoisin.

Fäffistä Fannin lisäksi Rurik ja Iita saivat sertit ja Nokkonen varasertin. Gääpiöistä Nipsu on lyönyt kaikki odotukset. Tai sanotaan näin, että oikeastaan mitään odotuksia ei ollut. Näyttihän se pienestä pitäen tosi kivalta, mutta silti. Neljä näyttelyä, neljä sertiä, kolmesti ROP ja kerran VSP. Ja kerran RYP3. Eipä tähän ole mitään lisättävää... Tytöistä Jade kävi kahdesti kehässä ja sai kaksi sertiä. Lycka sai varasertin. Lisäksi kaikki muut esitetyt olivat erinomaisia ja/tai erittäin hyviä! Niin, ja Hansille vahvistui C.I.B-titteli.

Näiden lisäksi kolme Kompiaista on paimennustestattu eli Kepa, Nokkonen ja Messi. Konsta ja Messi kävivät terveystarkeissa. Mörkö, Ilo, Dodii ja Viima ovat kisanneet ja lajeina ovat olleet agility, rallytoko ja toko.

Iso KIITOS teille kaikille kasvatinomistajille, jotka olette olleet mukana menossa kesällä!!! Eipä niitä kasvattajaryhmän kunniapalkintoja ja hienoja arvosteluja olisi saatu ilman teitä. Eikä näitä muitakaan tuloksia.

 

Ja lopuksi vielä:

Lämmin kiitos tuomareille, jotka ovat palkinneet koiriani ja kasvatustyötäni. Hjärtligt tack till domarna som har belönat mina hundar och min uppfödning. Warm thanks to judges who have rewarded my dogs and my breeding:

Pirjo Aaltonen, Tanya Ahlman-Stockmari, Paula Heikkinen-Lehkonen, Marianne Holm, Hannele Jokisilta, Markku Kipinä, Reino Korpela, Veli-Pekka Kumpumäki, Jukka Kuusisto, Mari Lackman, Jussi Liimatainen, Sakari Poti, Anneli Pukkila, Juha Putkonen, Hilkka Salohalla, Perttu Ståhlberg, Annette Bystrup (DK), Anca Giura (RO), Maret Kärdi (EE), Massimiliano Mannucci (IT), Kurt Nilsson (SE), Anna Törnlöv (SE) and Nils-Arne Törnlöv (SE).

 

Erityiset kiitokset Merville ja Lealle kyydeistä ja hauskoista reissuista ja kiitos kaikille, joiden kanssa olen kehän laidalla viettänyt aikaa. Mukavaa on ollut, ihan koko kesän :). Kiitos Erikalle Maijan esittämisestä <3. Tack mina vänner från Sverige, Eva och Leif, Susan och Celi, Marie-Anne och Rolf, Elina. Det har varit så roligt med er igen :). Vi ses nästa sommar!

 

Sirkka siirtyi kesän lopuksi Fannille kaveriksi ja Riikan ja Laurin omistukseen.

Sirkka%2030.9.16%20Lappaj%C3%A4rvi.jpg

(kuva Annaleena Sevillano)

 

Tässä oli tämä kesä ja meno hiljenee nyt. Katsotaan, käydäänkö talvella jossain. Ennen joulua tuskin, mutta joulun jälkeen on tietysti sitten Kajaanin KV ja Raahen ryhmis ja …........

Ensi kesän lista on tehtynä, odottamassa tuomaritietoja ja koirien nimiä. Ensi vuonnahan göötit pääsevät myös niihin ryhmiksiin, jotka on tarkoitettu osa 5 -ryhmälle. Näyttelyitä on meidänkin alueella useita, mutta pakko on taas valita keitä ja minne. Taas tehdään suunnitelma ja salainen toivelistakin muotoutuu päässä. Pitkän pimeän talven aikana on kiva kun on jotain mitä odottaa :).