Juuuhuuu!! Meillä on valio nro 18, K. Fiksu Veto eli Rurik :). Paljon onnea Hanna <3
Oulussa järjestettiin 12.5 nyt tällainen uusi NORD-näyttely, jossa jaetaan NORD-sertit (ja vara-NORDit myös).
Tuomarina meillä toimi Irina Poletaeva ja gööttejä kehässä oli 9. Näistä 7 Kompiaista :). Meidän tulokset on tässä:
Rurik AVO ERI1 SA PU2 SERT VARANORD FI MVA :) :) :) (Kuva Natalia Rybina)
Konsta VAL ERI1 SA PU1 NORDSERT VSP (Kuvat Tiia Seppälä)
Tuisku VAL ERI2 SA PU3 (Kuvat Tiia Seppälä)
Lycka NUO ERI1 SA PN2 SERT VARANORD (Kuvat Tiia Seppälä)
Nokkonen AVO EH2 (karvaton koipeliini) (Kuvat Tiia Seppälä)
Fanni AVO ERI1 (lähes karvaton koipeliini) (Kuvat Tiia Seppälä)
Bella VET ERI1 SA PN1 NORDSERT ROP ROPVET (Kuvat Mika Rasinkangas)
Kompiaisen 1 KP ROP-kasvattaja, ryhmässä mukana Bella, Tuisku, Konsta ja Rurik (Kuva Mervi Vesala).
(Kuvat Mika Rasinkangas)
Hellettä riitti, mutta onneksi rakennusten seinustoilta löytyi varjopaikkoja. Näyttely pidettiin nyt poikkeuksellisesti ammattikorkeakoulun pihamaalla, kun raviskalla oli ravit. Ei tuo paikkana ollut yhtään hullumpi minusta. Vaikka asfaltti ei ehkä ole kivoin kehäalusta, ei raviskalla ole yhtään varjopaikkoja ilman telttaa. Täällä saatiin hyvin koirat ja häkit ja itsemme varjoon.
Tässä vielä ROP ja VSP ja tuomari Irina Poletaeva
Ja vaikka joku väittäisi mulle kuinka, että koirat ei osaa perseillä, niin kyllä Bella ainakin osaa. Se on nyt ottanut tavaksi isoon kehään mentäessä, että se lyö pään maahan ja alkaa imuroida jotain namiatomeita mennessään. Iso kehä kun yleensä on rakennettu taviskehien tilalle, eli sinne on jossain vaiheessa tippunut jotain syötävää. Se aloittaa skannauksen ja imuroinnin kokoomakehässä ja koko sisääntulo isoon kehään on ihan kauheeta. Se oikeen lyö ittensä veteläksi, ihan kuin jotain kuollutta sisiliskoa raahaisi perässä. Se on sellainen jalaton, tahdoton riepu siellä narun päässä, hyvä ettei raahaudu kyljellään perässä. Hävettää ihan täysillä... Eikä nouse pää, teit mitä hyvänsä. Eli kun saatiin pöytäongelma korjattua, niin tuli tää. Vaan samanlainenhan tuo on lenkilläkin, se vaan etsii syömistä... ikimuistoinen on se kerta kun se tuli puskasta kokonainen hampurilainen suussa...
Ja sitten vielä näitä hienoja agilitytuloksia!
Mörkölle Helatorstaina jälleen nollarata, sunnuntaina Dodiille pari nollaa, joilla sijat 1. ja 2. (ja hyppysertikin aika lähellä). Kovia tyyppejä nämä ja niiden ohjaajat <3 <3. Ja varsinkin nää ohjaajat <3 <3
