Onpas taas niin jännä juttu.

Tänä päivänä joka paikassa toitotetaan sitä, että kun myyt/ostat koiran, se on rinnastettavissa mihin tahansa kauppatavaraan. Omistajalla on oikeus tehdä omistamansa koiran kanssa mitä tahansa. Kasvattaja ei voi vaatia sitä eikä tätä, sillä koiran omistaja tekee koiransa kanssa niin kuin parhaaksi näkee. Ihan tätä logiikkaa noudattaen myös kasvattieni omistajat ovat oikeutettuja kertomaan koiristaan mitä haluavat. Minä en voi heitä kieltää, enkä edes yritä. Jokaisella on oikeus sanoa siitä koirastaan mitä haluaa. Ja minun oikeuteni on kuunnella. Ja yrittää neuvoa tai auttaa. Minä tiedän, että jossain kohtaa - jos enemmän kasvatan - syntyy pentuja, joissa on jotain vikaa. Ja onhan tässä nyt tuo Bellan tapaus, onneksi se on minulla itselläni. Eli tulee joku sairaus ehkä tai luonteessa on jotain sellaista, josta en pidä. Onko se minun vikani? Vaikka kuinka yrität valinnoilla saada aikaan täydellistä koiraa, se ei todennäköisesti tule koskaan onnistumaan. Aina on jotain, joka voisi olla toisin. Ja se on vain hyväksyttävä. Onko se pennunostajan vika? Pitääkö häntä syyllistää siitä? Minä kasvatin sinulle täydellisen koiran ja sinä pilasit sen?

Olen sitä mieltä, että niitä tavalla tai toisella viallisia pentuja syntyy ihan varmasti. Jokaiselle. Sille ei voi mitään ja se ei ole kenenkään vika. Mutta se, että ei kerro näistä sairauksista tai vioista jne. se on minusta väärin. Siksi minä olen päättänyt, että minä kerron omista koiristani, niin tyhmää kuin se tuntuukin olevankin monen mielestä.

Tässä kohtaa sitten tullaan siihen ongelmaan. Onko minulla siihen oikeus? Saanko minä kirjoittaa siitä, että koirani on sairas? Olenko minä pennun mukana "ostanut oikeuden" kertoa koirastani samalla tavalla kuin ihmiset, jotka ostavat minulta pennun. Oman oikeuskäsitykseni mukaan kyllä näin juuri on.

Nyt olen sitten törmännyt tällaiseen. Koirien sairauksista ei saa kertoa. Ainakaan rodun harrastajien keskuudessa facebookissa. Siitä tulee heti RANGAISTUS. Tekstit poistetaan ja sinua SYYTETÄÄN siitä, että olet puhunut koirastasi. OIKEASTI!!!! Näin on käynyt tänään. Ja ymmärränhän minä, se on PELOTTAVAA kun saa jotain tietoa, jonka perusteella pitäisi ehkä luopua jostain suunnitelmista, meriiteistä, maineesta ja kunniasta. On niin paljon helpompaa panna silmät kiinni ja sanoa, että ei minulla, ei meillä, en ole koskaan kuullutkaan....

Toinen ongelma. Facebookissa ihmiset blokkaavat toisiaan sen perusteella, kenen kanssa haluavat jakaa elämänsä asioita ja kenen kanssa eivät. Tätä käytetään sitten myös perusteena sille, että tulee RANGAISTUS. Jos sinä kirjoitat sellaista asiaa, mitä kaikki eivät voi nähdä, se on VÄÄRIN. Vaikka sinä kirjoittaisit vain siitä omasta elämästäsi ja koirastasi ja sille lukijakunnalle, jotka sinun mielestäsi ovat niitä ihmisiä, joille olet valmis jakamaan elämästäsi asioita. VIRHE VIRHE VIRHE VIRHE VIRHE. Näin ei voi toimia. Sinun on jaettava kaikki asiat myös sen ihmisen kanssa, joka on sinun elämässäsi täysin arvoton, nolla, jopa miinusmerkkinen. Jotain täysin olematonta. Jota yrität välttää kaikin mahdollisin olemassaolevin keinoin. Mutta kun tämä ihminen on päättänyt, että sinun elämäntehtäväsi on puuttua hänen elämäänsä, se antaa hänelle OIKEUDEN puuttua sinun elämääsi. Jokin tässä ei nyt ole oikein... ja kun minua EI OIKEASTI kiinnosta tietää jonkun ihmisen tekemisistä yhtään mitään!!!!! Minä haluan elää omaa elämääni ihan rauhassa, kasvatan omat lapseni ja pentuni miten parhaaksi näen, harrastan mitä haluan koirieni kanssa ja murehdin, jos ne ovat sairaita. NYT KAKSI NIISTÄ ON SAIRAITA.

Jos kaikki eivät vielä tiedä, niin Maijalla on ollut nyt epilepsiakohtauksen kaltaisia kohtauksia kolme. Yksi syksyllä, yksi eilen ja yksi toissapäivänä. Piste, loppu ja tämä on fakta. Maijan pentuesiskolla on myös. Ja Maijan siskontytöllä. Maijan siskon Karkin tyttärellä on ollut moniniveltulehdus. Tätä ei  muuta miksikään se, että ollaan HYSHYSHYS hiljaa. Miksi tästä pitäisi olla hiljaa? Minulle tuli nyt mieleen pari kolme sellaista asiaa, joita joku voisi käyttää perusteluina, mutta valitettavasti ne eivät ole minun mielestäni mitään perusteluja. Olen miettinyt monta kertaa sitä ihmistä, jonka englanninbuldoggi-aiheista blogia olen käynyt lukemassa, että minkähänlaista palautetta hän on mahtanut saada...

Tarkoittaako tämä kirjoitukseni sitä, että halveksin omaa rotuani ja haluan sille pahaa? Ymmärtääkö joku tämän näin? Näin ei todellakaan ole asia. Toivon, että kukaan ei oikeasti ajattele niin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on vain ja ainoastaan kertoa minun koiristani, minun ajatuksistani siitä, miten näihin sairauksiin suhtaudun ja mitä ne tarkoittavat minun kasvatustoiminnassani. Jos tämä on jollekulle ongelma, se on sitten hänen ongelmansa. Ei minun. Minulle tässä ei ole mitään ongelmaa. Asia on itseasiassa harvinaisen selvää ja yksioikoista. Koirat ovat sairaita, niitä ei käytetä jalostukseen.

Jossain määrin tämä koko homma alkaa saada farssimaisia piirteitä... ihmiset kuhisevat facebookissa ja viestit lentää, että nyt siellä on taas Liukkonen kirjoittanut sitä ja tätä ja nyt tekstit pitää poistaa heti. Kirjotin Swedish Vallhund Clubin seinälle asiasta ja siitä reviittin juuri sellaista pelleilyä, että voi hyvänen tähden. Kaikkeen aikuisilla ihmisillä tuntuukin olevan aikaa. Saman tekstin laitoin Västgötaspets-yhteisöön. EIköhän se sieltäkin poisteta kohta. Kyseessä oli postaus siitä, että nyt on Maijalla tullut useampi kohtaus ja sen siskolla ja siskontytöllä on kans. Onko tämä kuinka yleistä rodussa ja mitkä voivat olla syyt? Ehdotetut itikat ja siitepöly tai stressi eivät tässä kohtaa nyt oikein selitä asiaa, kun vielä koiratkin asuvat eri puolilla Eurooppaa ja kun tämän sanoin, niin vastaukset menivät vähän ikäviksi. Ja sitten tuli se RANGAISTUS... kai minut kohta myös heitetään siitä ryhmästä ulos ikävänä ihmisenä. Who cares, oikeasti.

Jatkossakin aion kertoa koiristani ja niiden terveydentilasta tai sairauksista. Samoin aion kertoa kasvateistani. Toivottavasti omistajat antavat siihen luvan, ymmärtävät, että pitkässä juoksussa se on kuitenkin rodun etu. Ei kukaan kasvattaja halua tietoisesti valita pentueen vanhemmiksi koiria, joiden terveydessä tai luonteessa on jotain sellaista, minkä ei välttämättä tarvitsisi jatkua seuraavalle sukupolvelle. Eihän??????