Perjantaina ajeltiin Karkin kanssa Kaisan ja ruotsinlapinkoira Merrin seurassa Riihimäelle helteisessä säässä, kohteena lauantaina Klaukkala ja tokon joukkue-ässämmät. Me kuuluimme gööttiyhdistyksen joukkueeseen ja musta ruotsalainen emäntineen lappalaiskoirien joukkueeseen.
Gööttiyhdistyksen joukkueeseen ei ollut tunkua silloin, kun joukkuetta alettiin koota, joten me lähdimme minimiporukalla matkaan eli meitä 2 alokasluokan, 1 avoimen luokan ja 1 voittajaluokan koirakko. Alokasluokkaan osallistuivat Päivi Männistö ja Lätty (Cimillan Trude Taifuuni) ja Anni Tammisto ja Myy (Cimillan Marta Monitoimi). Avoimessa luokassa tokoilivat Stiina Pasanen ja Topi (Cimillan Gottfrid Komea) ja voittajassa me Karkin kanssa.
Lauantaina oli melkoinen helle. Sääliksi kävi koiria.... hiekka kuumeni aivan mahdottomaksi ja voin vain kuvitella miltä se tuntui paikallamakuussa... Paljain jaloin en viitsinyt edes yrittää seistä kahta minuuttia... Voittajaluokassa paikallaolo oli myös hiekalla, vaikka muut osiot tehtiinkin sitten nurmella kaukoja lukuunottamatta.
Helle vei gööteistä parhaimman terän... Kaksi kehää Koo jaksoi ihan tiitterästi, mutta viimeisessä kehässä painoi jo kuumuus ja paineistuminen näkyi selvästi. Kehien välillä Stiina tai Anni pitelivät Karkkia ja itse seisoin jossakin piilossa, jotta koiralla nousisi edes vähän halu tehdä mun kanssa ja tämä toimikin ihan suht. hyvin aluksi.
Kauheasti ei tuomareilla ollut aikaa kommentoida liikkeitä, mutta jotakin kuitenkin sanoivat... Tässä mitä muistan:
Kehä 1 (tuomarina Jaana Tala)
Paikallaolo 4 min (9), ei huomauttamista muuten, Koo oli kuin sfinksi :). Sivulle sain käskeä toistamiseen.
Kauko-ohjaus (8), tuli vähän eteenpäin ja yhden kerran Koo ennakoi
Kokonaisvaikutus (10), tuomari sanoi, että erittäin mukavan näköistä ja iloista tekemistä ja onnea muihin kehiin :).
Kehä 2 (tuomarina Tommi Varis)
Hyppynouto (8,5), Karkin lempiliike . Ensinnäkin kapula oli aivan järkyn kokoinen vaikka valitsin sen pienimmän. Keskiosa oli sellainen käsivarren paksuinen... ja liikkuri laittoi hyppyyn 3 lautaa vaikka meillä on yleensä se 2,5. Karkilla osui mennessä takajalka esteeseen ja takaisin tullessa vissiin se kapula painoi kun tuli vähän hitaammin kuin meni.
Seuraaminen (6,5), annoin ilmeisesti vasemmalla kädellä vähän apuja . Kaavio ei ollut pitkä, mutta tuntui että Koo ei vaan jaksa. Se oli viittä vaille haahuilua Maijan malliin, mutta ei ihan :).
Luoksetulo (0), eikä voi olla totta !! Karkki pysähtyi hyvin ja pisti istumaan, mitä se EI OLE IKINÄ TEHNYT!!! Maahan meni sitten ihan ok. Tuomari vaan totesi, että hienosti se sieltä tuli ja pysähtyi, ja harmitteli että pitää antaa nolla.
Kokonaisvaikutus (8), tuomarin mielestä oli hienoa, että koira sillä kelillä jaksoi tehdä niin iloisesti ja hyvällä mielellä ja harmitteli vielä tuota nollaa.
Kehä 3 (tuomarina Riitta Räsänen)
No, ensinnäkin Koo aatteli, että tää piisaa nyt. Oli vähän nihkeetä se kehään tulo....
Ruutu (0), ekalla käskyllä ei lähtenyt mihinkään ja toisella meni 2 metriä ja pysähtyi. Ja meni taas silleen ihan rusinan näköiseksi kun se veti niin paineita siitä ruutuun menemisestä. Vuosihan tässä on vaan suunnilleen mennytkin siitä kun se säikähti sen ruudun tekemistä ja vieläkin se sen muistaa . Eläköön pehmeät koirat !
Liikkeestä istuminen (8), en tiedä miksi vain kasi. Minusta tää meni kuitenkin ihan nappiin.
Metallinouto (6,5), tästä mä olen varmaan kaikista iloisin !!! Karkki toi sen kapulan mulle vaikka sen koko olemus kertoi miten paljon se vihaa koko hommaa. Karkki olisi voinut myös mennä istumaan metallikapulan viereen ja katsoa liikkuria/tuomaria ja toivoa, että jompi kumpi hakee sen helvetinvehkeen pois sen silmistä. Mutta se toi sen, hitaasti ja inhoa uhkuen ja pysähtyi n. 3 m mun eessä. Supatin sille siinä, että tuopas nyt se palikka mulle ja se toi sen eteen. Mun teki jos tässä vaiheessa mieli kiljua riemusta!!
Tämän kuvan on ottanut Miia Toivonen. Jotenkin kuvasta on selvästi aistittavissa se, miten Koo miettii kuinka moisen inhokin voisi ottaa suuhunsa.....
Tunnari (0), paineistuminen näkyi siinä, että ei enää lähtenyt mun luota. Ruutu ja tunnari on sellaiset liikkeet, missä se eniten tukeutuu minuun eikä halua irrota. Kaksi käskyä ja Koo vain tökötti tuossa vieressä joten se siitä sitten.
Kokonaisvaikutus (7), tuomari ei oikein näyttänyt vakuuttuneelta meidän hommasta , ja sanoi, että on vähän vissiin helle vienyt parhaimman terän koirasta... Yhteensä kokonaisvaikutuksesta kolmelta tuomarilta 8,33 ja loppupisteet 156,33. Eli VOI0.
Kaikkein tyytyväisin olen siihen, että me taas kerran Karkin kanssa voitettiin itsemme ja mentiin tekemään yhdessä jotain pelottavaa . Karkilla säilyi suht. hyvin toimintakyky, vaikka noita kammojuttuja olikin siellä välissä. Esim. ruudun jälkeen se pystyi vielä tekeen liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Ei lannistuttu vaan päinvastoin taisin saada vähän tokointoa lisää!!!
Kiitoksia muille Gööttijoukkueen jäsenille! Teidän kanssa oli mukava viettää päivä Klaukkalassa! Ja kiitokset Kaisalle ja Merrille mukavasta reissusta ja kyydistä! Raskasta, mutta hauskaa oli!!!!