.... rikkinäisestä t****stä, helteisestä autosta, sekopäästä navigaattorista, apposen auki retkottavasta takaovesta, punkkipannoista, pissasta kintuilla, bensasta kintuilla, vesistä rinnuksilla, koiranpe****n tuoksuisista polvista, eksyksissä olemisesta, menestyksestä, pettymyksestä, teltoista, jonottamisesta, keittävästä autonmoottorista, kadonneesta konepellin avausvivusta, kiireestä kehän laidalle, sakkolapusta, silkkinauhoista, ruusukkeista, mitalista, mukavista ihmisistä, kaikista ihanista gööteistä, ystävistä.....

Näistä on maailmanvoittajamatkat tehty!!  (Lisää tarinaa seuraa sitten myöhemmin :))

Tässä on Marikon Sirkun ottama kuva. Kiitos Sirkku kuvasta!! Vasemmalta lukien Sari ja Kumma, mä ja Karkki, Susanna ja Maija ja Eva ja Milla. Kaikki saivat luokissaan erin ja Maija oli lisäksi nuorten 2. ja Milla 4. (onnea Eva!)!!



ja sitten.... olen vieläkin aivan otettu ja liikuttunut... Sain tällaisen Umalta, joka vitsaili, että se on siitä hyvästä kun en 1985 Ypäjällä vierastallia ja -hevosia hoitaessani päästänyt Chinchillaa karkuun karsinasta :).  Kiitos Uma!! Tämä on niin hieno... Mitalin on tehnyt Dan Underdahl.



ERI-ruusukkeet loppuivat näyttelypaikalla kesken, mutta lupasivat lähettää perässä :). Tässä Maijan kaksi 2. sijan ruusuketta, erkkarista ja maailmanvoittajasta, sekä molemmille koirille ostamani näyttelyn muistoruusukkeet :).



Lauantaina ei ollut Koon päivä. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes nostin sen pöydälle ja silloin räpsähti teltta aikalailla kunnolla. Arvostelussa lukee että tuomari olisi toivonut vähän parempaa asennetta... joo, jos Karkki olisi osannut näyttää keskivarvasta se olisi sen kyllä tehnyt :). Se liikkui tosi hyvin ja Whitmarsh sanoikin, että se on ihan eri koira liikkuessaan. Niinpä niin, liikkuuhan se hienosti, mutta kun yritin seisottaa sitä pöydän edessä se oikein huokui haistatteluja. Kyllä otti päähän... sunnuntaina se oli taas ihana itsensä ja esiintyi upeasti ja Germundssoninkin arvostelussa luki, että fantastiset liikkeet. Circuitiin avoimen luokan narttuja oli ilmoitettu 22 ja maailmanvoittajaan 37!!!!

Maija oli taas niin maijapoppanen, suuri siekailija ja kaikkien tilanteiden koira. Ajattelin menomatkalla, että mun on täytynyt olla ihan toope, kun ilmoitin sen nuorten luokkaan kun se on niin kakara, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Molempina päivinä se oli omassa luokassaan kakkonen!!! Circuitiin nuoria narttuja oli ilmoitettu 11 ja maailmanvoittajaan 17. Lauantaina Whitmarsh pisti ykköseksi "valmiimman", mikä oli ihan oikein. Sunnuntaina Germundssonin arvostelussa luki "Lupaava". Eli olen tosi tosi tyytyväinen. Circuitista MP sai palkinnoksi 8.32 kg pyykinpesujauhetta, joten ajattelin seuraavaksi kouluttaa sen käyttämään pesukonetta......

Reissusta tarttui mukaan Jacqui Baylissin kirja A study of the Swedish Vallhund (Västgötaspets), johon sain kirjailijalta itseltään signeerauksen.



 Ja ostin tällaisen kivan seinälautasen....



Oli kivaa, että maailmanvoittajanäyttelystä kaikki koirat saivat muistoksi diplomit



ja tällaiset namitaskut.



Näyttelykehän ulkopuolella oli taas huisketta, mutta onneksi oli pitkä päivä siinä kehän laidalla ja ehti jututtaa ihmisiä :). Mukava oli tavata Maija Poppasen Amerikankaiman eli Umanoma Maijapoppasen Ivy. Sekä Hollannin ja Ruotsin gööttitutut, etenkin Stenrikas-kennelin Eva-Maj ja Vivi. Terveisiä vaan kaikille. Hi to the States and to the Netherlands och hälsningar till Sverige!!

Meidän matkasakkiin kuuluivat siis Sari ja Kumma, Oili, Hedda, Kaisa ja Andy, Nea, Sirkku ja Elmo, Berit, Vuokko ja Pähkinä sekä me. Kiitoksia kaikille mukavasta reissuseurasta!!

Siinä vaiheessa kun seisoimme kiehuvan auton vieressä ja mietimme, että ehditäänköhän me edes kehään enää niin vannottiin ettei ikinä enää lähdetä minnekään. Paitsi että tänään maksettiin Latvian ilmot :).

Suurkiitoksia Tanja ja Susanna ja Otso ja Rico ikimuistoisesta matkasta!!!! Missäs nää bileet pidettiinkään seuraavan kerran???????